Pyhän Henrikin katedraali on maamme vanhimpia uusgoottilaisia kirkkoja. Sen on suunnitellut Suomen intendenttikonttorin yliarkkitehti Ernt Bernhard Lohrman. Kirkon sisätilat uudistettiin viimeksi 1981 arkkitehti Olof Hanssonin suunnitelmien mukaan.
Ulkoasultaan rakennus on pysynyt lähes muuttumattomana. Kirkon julkisivulla on kolme kuvapatsasta. Ylinnä on piispa Henrik, jolle kirkko on omistettu ja joka on Helsingin katolisen hiippakunnan ja koko Suomen taivaallinen suojelija. Sivukappelin kadunpuoleisessa päädyssä on keraaminen krusifiksi Hollannista. Tornissa on kello vuodesta 1858.
Kirkon kuorissa on alttari, jonka sisään kirkkoa viimeksi uudistettaessa sijoitettiin pyhän Cyprianuksen, Olavin ja Birgitan pyhäinjäännöksiä eli reliikkejä.
Alttarin takana on piispainistuin, jota koristaa Suomen apostolisen vikaarikunnan ensimmäisen piispan, Michael Buckxin, vaakuna. Alttarin yläpuolella on myöhäiskeskiaikainen triumfikrusifiksi. Kuorin etuosassa on tammesta veistetty lukupulpetti eli ambo.
Kuorisyvennyksessä on kirkon kolme vanhinta lasimaalausta, keskellä ristiinnalittu Kristus Golgatalla Neitsyt Marian ja pyhän Johanneksen kanssa, vasemmalla pyhä Henrik ja oikealla pyhä Birgitta. Ne on isä von Christiersonin muistoksi lahjoittanut Mary Ryan.
Kuorin sivuilla on kaksi taitelija Johannes Friedlin 1930 veistämää kuvapastsasta, vasemmalla Neitsyt Maria ja oikealla pyhä Joosef. Kummassakin patsaassa on mukana Jeesus-lapsi.
Oikealla olevan sakramenttikappelin alttarilla on tabernaakkeli eli ehtoollisleipäkaappi. Siinä säilytetään messussa pyhitettyjä ehtoollisleipiä eli hostioita, pyhää sakramenttia.
Leivän muodossa läsnä olevan Kristuksen merkkinä kappelissa palaa pieni öljylamppu. Sakramenttikappelissa säilytetään myös kastemaljaa, joka kasteen sakramenttia vietettäessä nostetaan pääalttarin eteen. Lasimaalaukset, jotka kuvaat apostoleita, ovat suomalaisen Kitty Liljequistin käsialaa.
Kirkkosalin seiniä kiertää sakramenttikappelin vierestä alkava ristintie, joka kuvaa Jeesuksen kärsimishistoriaa Pontius Pilatuksen tuomioistuimesta hautaan laskemiseen. Neljäntoista pysähdyspaikan pronssivärisiksi maalatut taulut on valettu metallista Ranskassa 1800-luvulla. Kirkkosalin seinillä on myös kaksitoista vihkiristiä kynttilöineen. Ne muistuttavat kirkon vihkimisestä.
Urkuparvella ovat tukholmalaisen Richard Jacobin tehtaan valmistamat urut vuodelta 1967. Parven alla on sisään tultaessa oikealla kreivitär Leopoldina Cicognan muistotaulu. Hän vaikutti ratkaisevasti kirkon rakentamiseen. Vasemmalla on muistotaulu paavi Johannes Paavali II:n Suomen-vierailusta 1989. Takana vasemmalla on kaksi rippituolia. Urkuparvea kannattavissa pylväissä on keskikäytävän molemmin puolin marmoriset vihkivesiastiat.
Kirkkosalin lasimaalaukset on valmistanut hollantilainen taiteilija René Groenen.
Oikealla puolella:
Vasemmalla puolella: